KuPSin maalivahtivalmentajan kädenjälki näkyy ympäri Suomea.
Kuopion Palloseuran Veikkausliigajoukkueen maalivahtivalmentaja Joonas Pöntisen polku valmennustehtäviin on osittain kohtalon ohjaama. Ikään kuin suuren jalkapallouniversumin kutsumustyö.
Uusi polku Pöntisen edessä avautui vuonna 2016 keväällä, kun polveen tärähti toinen ristisidevamma. Maalivahdin peliuraan ei polvesta enää ollut.
– Lääkäri Janne Pesonen totesi, että leikkaamalla ja kuntouttamalla polvesta saisi vielä käyttökelpoisen, mutta jalkapalloilijan arjessa riskit polven ympärillä kasvaisivat merkittävästi, kertaa Pöntinen.
– Riskit olivat sellaiset, että yksikin tälli polveen voisi tarkoittaa sitä, että kävely jäisi ainoaksi liikuntaharrastuksekseni loppuelämäksi. Silloin mietin, että eiköhän pelaaminen ollut siinä.
Kyseisen vuoden 2016 Pöntinen otti etäisyyttä jalkapallosta, tosin peleissä häntä näki katsomossa edelleen. Rakkaus lajia kohtaan ei ollut sammunut.
– Esa Pekonen soitteli 2017 ja tiedusteli, että kiinnostaisiko minua valmennushommat KuPSin junioripuolella. Siitä kaikki oikeastaan alkoi.
Pöntisen rooli ja kädenjälki junioripuolella kasvoi kasvamistaan. Työpäivät lisääntyivät, vastuu kasvoi ja joukkueita harjoitettavaksi ilmestyi lisää.
Tämän lisäksi Pöntistä ajoi eteenpäin erilaiset koulutukset sekä uusien ihmisten tapaamiset valmentajuuden ympärillä. Kipinä oli syttynyt roihuksi.
2022 KuPSin toimitusjohtaja Jarmo Heiskanen huomasi Pöntisen roihuavan palon valmennustyötä kohtaan ja niinpä vuonna 2008 KuPSin maalilla Veikkausliigassa debytoinut Pöntinen aloitti uudessa tehtävässään edustusjoukkueen maalivahtivalmentajana.
2026 toukokuussa otantaa on kertynyt jo sen verran, että Pöntinen on paras ihminen vastaamaan siihen, että mistä moderni Kuopion Palloseuran jalkapallomaalivahti on tehty. Tässä ja nyt?
– Rohkeudesta ja johtajaominaisuuksista. Maalivahdin täytyy näkyä sekä kuulua kentällä. Samalla veskarin täytyy olla se puolustuksen viimeinen lukko. Kun muilla menee huonommin, niin maalivahti on se joka, voi lopulta pelastaa kaikkien päivän, muistuttaa Pöntinen.
– Takavuosina maalivahdin onnistumisen mittarina voitiin pitää myös 16-alueen hallintaa, mutta sen lisäksi moderni maalivahti pystyy tuomaan isoa lisäarvoa myös pelinavaamiseen ja sitä kautta jopa hyökkäyspelaamiseen, Pöntinen jatkaa.
Erinomaisen vastaansanomaton esimerkki modernista maalivahdista löytyy Pöntisen omasta ”maalivahtitallista” eli kenties koko Veikkausliigan parhaasta maalivahdista, Johannes Kreidlistä.
– ”Johnnyn” jalalla pelaaminen antaa parhaimmillaan massiivisen edun meidän pelaamiseemme, vaikka vastustaja prässäisikin ylempää. Päävalmentaja Miika Nuutinen on hyvin todennut, että maalivahdin vahva jalalla pelaaminen on vastustajalle haastava paikka, kun maalivahtia ei voi oikein prässätäkään määräänsä enempää, painottaa Pöntinen.
– Kun maalivahti on hyvä pelaamaan jalalla, siitä saadaan parhaimmillaan vastustajajoukkueelle psykologista pelkoa, joka kääntyy sitten meidän joukkueemme eduksi.
Aika ajoin Kreidl työstää pallon kanssa suorituksia, jotka kylmäävät vähintäänkin katsomossa. Tämä kaikki tapahtuu kuitenkin sovitun raamin mukaisesti.
– Voin rehellisesti sanoa, että minua ei ole kylmännyt. Tässä korostuu se malli, että kyseessä on koko sarjan yksi kokonaisvaltaisimmista maalivahdeista. Olen heittänyt hänelle haasteen, ettei hän tyytyisi olemaan pelkästään kovin veskari, vaan viedä omaa pelaamistaan myös eteenpäin, Pöntinen paljastaa.
– Hänellä on lupa tehdä asioita. Ylärekisterissä tulee välillä virheitä, mutta vastaavasti mukavuusalueella ei myöskään kehitytä. Tämä on yhteinen projektimme Kreidlin kanssa, johon olemme aina saaneet myös päävalmentajan hyväksynnän. Siitä olen todella kiitollinen.
KuPSin maalivahtien kehittämistyön lisäksi Pöntisen osaaminen on huomattu myös Savon kuntarajojen ulkopuolella.
Palloliiton kouluttajan töiden lisäksi osaaminen on avannut ovia Suomen nuorisomaajoukkueisiin ja viimeisimpänä työnäytteenä toimii valinta päävalmentaja Mika Lehkosuon johtamaan Suomen alle 21-vuotiaiden maajoukkueen maalivahtivalmentajaksi.
– Juniorimaajoukkueet sekä nyt Pikkuhuuhkajien pesti ovat hienoja asioita. Tuntuu mahtavalta viedä Suomilogoa eteenpäin omalta osaltani, iloitsee Pöntinen.
Millaisia muita haaveita sekä tavoitteita sinulla on maalivahtivalmentajana?
– Koskaan ei tiedä mitä elämä eteen tuo. Onhan siellä ulkomailla valmentaminen, arvokisat maajoukkueen kanssa ja sen sellaista. Jos joku mahdottoman upea mahdollisuus tulisi ulkomailta, niin kyllä sitä pitäisi ainakin miettiä, Pöntinen puntaroi.
Ja sitten on ne shortsit.
Tämä haastattelu ei olisi kokonaisvaltainen paketti, jollei Pöntisen pukeutumista nostettaisi keskusteluun. Maalivahtivalmentajalla kun on tapana kulkea shortseissa. Aina kun mahdollista.
Mikä on shortsien tarina?
– Haha! Olen saanut vuosien varrella kommentteja pukeutumisestani, ihan jo sieltä lapsuudesta alkaen. Alipukeutuminen on varmaankin aina ollut minun juttuni. Sopimus luontoäidin kanssa on pitänyt, taustoittaa Pöntinen tasavallan kuumaverisimmän jalkapallovaikuttajan pukeutumislinjaa.
Pakko on kysyä, että tuleeko mieleen peliä, jossa shortsit ovat ollet sittenkin liian kevyt varustus?
– Tunnustettava on. Kotipelissä Lech Poznania vastaan alkulämmittelyn jälkeen totesin, että nyt on pakko laittaa shortsien päälle pitkää housua. Raja tuli vastaan.
Pöntisen omia rajoja maalivahtivalmentajana ei tiedä kukaan. Tuskin mies itsekään.
Se on kuitenkin varmaa, että KuPS-kasvatin osaamiselle riittää jatkossakin kysyntää – sekä kehitettäviä maalivahteja.
