Kuopion Palloseuran taistelu eurokentillä jatkuu torstaina 19.elokuuta, kun KuPS isännöi Helsingin Olympiastadionilla 1. FC Union Berliniä. Euroopan Konferenssiliigan playoff-kierroksella panoksena on paikka kilpailun lohkovaiheessa.
KuPS on raivannut tiensä uskomattomalla tavalla Konferenssiliigan viimeiselle karsintakierrokselle. Keltamustan vyöllä on jo kolme voitettua otteluparia – matkan varrella ovat taipuneet armenialainen FC Noah Jerevan, ukrainalainen FC Vorskla Poltava ja viimeisimmäksi kazkastanilaisjätti FC Astana.
Seuraava vastustaja 1. FC Union Berlin on kuitenkin täysin eri kokoluokan vastustaja edellisiin verrattuna. Saksan Bundesliigassa kolmannen kautensa aloittanut itäberliiniläisjoukkue päätti viime kauden upeasti seitsemänteen sijaan. Sijoitus oli loistava ottaen huomioon, että Unionia povattiin viime kaudelle putoamistaisteluun.
1. FC Union Berlin operoi Bundesliigan muihin kärkiseuroihin hyvin pienellä budjetilla, mutta osviittaa joukkueen tasosta voi hakea joukkueen pelaajien arvosta. Siinä missä transfermarkt-sivusto arvottaa KuPS:n joukkueen kokonaisarvoksi noin kuusi miljoonaa euroa, Unionin arvoksi sama sivusto laskee lähes 90 miljoonaa euroa. Union hankki tälle kaudella hyökkääjä Taiwo Awoniyin Liverpoolista 6,5 miljoonalla eurolla.
Unionilla on Saksan lisäksi vahva kannattajakunta myös muualla Euroopassa – myös Suomessa. Unionilla on vahva kulttimaine ja sitä pidetään merkittävänä modernin jalkapallon vastustajana. Poikkeuksellinen historia seurakulttuuri tarvitseekin pienen katsauksen.
Eisern Union
Union Berlin, Die Eisern eli rautaiset on kotoisin Köpenickin kaupunginosasta Berliinistä. Joukkue kulkee työväen joukkueen maineessa, mutta ironisesti Kylmän Sodan aikana rautaesiripun taakse Itä-Berliiniin jäänyt Union oli piikki Saksan demokraattisen tasavallan eli DDR:n lihassa.
Union Berlinin perustamisvuodeksi on kirjattu 1966, mutta seuran juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun ja FC Olympia Oberschöneweideen – metallityöläisten joukkueeseen.
Eisern Union – Rautainen Unioni, kuten seuran lempinimi kuuluu. Nimi juontuu luontevasti seuran työväenluokkaisista juurista – iso osa seuran kannattajista oli seurahistorian alkutaipaleella metallityöläisiä. Kylmän Sodan aikana Union oli DDR:ssa työläisten joukkue, mutta omanlainen vastarintapesäke keskellä sosialistista valtiojärjestelmää.
DDR:n aikana Itä-Berliinissä Unionin pahin vastustaja oli Dynamo Berlin, eli BFC Dynamo. Dynamo oli myös DDR:n menestyksekkäin joukkue ja valtiollisen poliisin Stasin rahoittama. Dynamon kannattajat ja otteluissa käyvä yleisö oli pitkälti virkamiehiä, kun taas Union houkutteli ihmisiä erilaisena vaihtoehtona. Unionin kannattajakunta koostuikin paljolti kommunistisen hallinnon kritisoijista.
Vastakkainasettelu Unionin ja Dynamon välillä oli syvää, sillä Dynamoa suosittiin niin rahallisesti, kuin myös tuomareidenkin puolesta. DDR:n systeemissä urheilussakaan ei ollut täysin vapaa kilpailutilanne, vaan Itä-Saksan parhaat pelaajat pyrittiin keskittämään yhteen seuraan – Dynamoon. DDR:n jalkapalloliitto DFV jopa pyrki ohjaamaan muiden seurojen parhaat pelaajat Dynamon riveihin, ilman seurojen suostumusta. Dynamo voitti yhteensä 10 DDR:n mestaruutta ja kolmesti DDR:n cup-mestaruuden.
Kylmän Sodan aikana Union oli lähtökohtaisesti aina altavastaaja Dynamon ikeen alla – kiitos DDR:n systeemin. Huolimatta haastavasta kilpailutilanteesta Union onnistui voittamaan DDR Cupin vuonna 1968, kun joukkue kaatoi finaalissa FC Carl Zeiss Jenan.
Kylmän Sodan päätyttyä ja Saksojen yhdistyessä Unionin ja Dynamon tiet ovat kulkeneet eri suuntiin. Dynamo menetti täysin rahallisen tukensa Stasilta ja vaikeaa oli myös Unionilla. Unionilla kesti useita vuosia päästä edes osittain jaloilleen, mutta Dynamon romahdus oli täydellinen. Tällä hetkellä DDR:n lippulaiva pelaa Saksan neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla
Kannattajat luovuttivat verta ja remontoivat stadionin
Unionin nousu DDR:n romahdettua sai ensimmäisen huipennuksensa 2000-luvun taitteessa, kun seura nousi 2. Bundesliigaan. Joukkue eteni vuonna 2001 sensaatiomaisesti Saksan Cupin finaaliin, jossa se kylläkin taipui Schalkelle. Cupin finaalin tappio toi sille kuitenkin paikan UEFA Cupissa. Kuin sattumalta Unionin ensimmäiselle euroturneelle vastaan arvottiin suomalaisjoukkue FC Haka. Hakan joukkueessa pelasi useita KuPS:ssakin vaikuttaneita pelaajia – Kai Nyyssönen, Marco Pogioli, Jaakko Pasanen ja joukkuetta valmensi Keith Armstrong. Union pyyhkäisi Hakan tieltään yhteismaalein 4-1, mutta seuraavalla kierroksella tie nousi pystyyn bulgarialaista Litex Lovechia vastaan.
Taloudelliset vaikeudet kuitenkin jatkuivat Unionin taustalla ja vuonna 2004 seura oli konkurssin partaalla – tuolloin seuran kannattajat astuivat esiin. Tuhansittain joukkueen kannattajia masinoitiin luovuttamaan verta ja veripankista saadut rahat siirrettiin seuralle. Bluten für Union-kampanja tuotti yhdessä sponsorien kanssa riittävästi rahaa pitääkseen seuran elossa.
Talousvaikeuksien keskellä myös urheilullisesti koettiin hetkittäinen aallonpohja, kun kaudella 2005 Union haki vauhtia neljänneltä sarjatasolta. Sattumalta juuri samaiselta kaudelta 2005 on jäänyt historian kirjoihin myös yksi seurahistorian makeimmista voitoista. 21.8.2005 Union murskasi vuosikymmenten takaisen verivihollisensa Dynamon kotikentällään peräti 8-0. Useat seuran kannattajat mieltävät tuon ”velkojen maksamisen” yhdeksi seuran historian kirkkaimmista hetkistä.
Yhteisön näytti voimansa jälleen vuonna 2008. Vuonna 1920 alun perin rakennettu Stadion An der Alten Försterei, suomennettuna Stadion vanhan metsänhoitajanmökin lähellä remontoitiin täydellisesti – kuinkas muutenkaan, kuin kannattajien toimesta. Seura teki suunnitelmat stadionin remontoimiseksi, hankki materiaalit ja työkoneet, sekä ammattimaisen työnjohdon. Käytännön työstä stadionremontissa vastasi noin 2.500 seuran kannattajaa. Remonttiin kului 13 kuukautta ja seura säästi miljoonia euroja rahaa. Valitettavasti Unionin omalla stadionilla ei voida pelata euro-otteluita, sillä 22.000 katsojaa vetävä stadion on liki täysin seisomakatsomoa. Istumapaikkoja stadionilla on ainoastaan muutama tuhat – tämä oli seuran kannattajien tahtotila, sillä tunnelma ei synny mukavissa kuppi-istuimissa istumalla.
Unionin ja KuPS:n välinen toinen osaottelu pelataan torstaina 26.8. Pelipaikkana toimii tuolloinkin Olympiastadion, joskin Berliinissä. Union saa ottaa kotiotteluunsa 25.000 katsojaa, joten tunnelma noussee myös viikon päästä äärimmilleen kulttiseuran palatessa eurokentille 20 vuoden tauon jälkeen.
Seurakulttuuri vailla veroistaan
Unionin seurakulttuuria voisi kuvailla idealistiseksi. Joukkueen kannattajat eivät muun muassa koskaan vihellä omilleen. Katsojat eivät poistu koskaan katsomosta, ennen kuin päätösvihellys on soinut. Seuran ja kannattajien arvomaailmassa on myös, ettei yksilöistä tehdä syyllisiä peliotteiden perusteella.
Union Berlin koostuu seuran johtoportaasta asti seuran kannattajista. 56-vuotias seuran presidentti Dirk Zingler on tiettävästi käynyt Unionin otteluissa 7-vuotiaasta lähtien. Zingler on taustaltaan ”rivikannattaja” ja entinen rakennusyrittäjä, joka maksoi vuoden 2004 kassakriisin aikaan omista rahoistaan satoja tuhansia euroja pitääkseen seuran hengissä. Heinäkuusta 2004 alkaen Zingler onkin toiminut nykyisessä tehtävässään, kun hänet äänestettiin seuran puheenjohtajaksi.
Seurassa ei ole suoranaista hierarkiaa, vaan seuran isot päätökset tehdään yhdessä seurayhteisön ja seuran johdon kesken. Pelaajahankinnat tehdään tarkan harkinnan päätteeksi, jossa arvioidaan pelaajan urheilullista tasoa, sekä luonnetta.
Seuran tunnuslaulu Eisern Union on saksalaispunkkari Nina Hagenin käsialaa. Tämä rautaisesta unionista kertova rosoinen laulu raikaakin kovaa, pelasi Union sitten koti- tai vieraskentällä.
Unionin urheilullinen menestys on ollut historian saatossa vaatimatonta. Seuran kulttimaineen takaa ei löydy menestystä eikä mammonaa. Union on kaunis tarina selviytymisestä ja täysin poikkeuksellisesta yhteisöllisyydestä.
Näinä päivinä Unionia pidetään myös Euroopan viimeisimpinä vastarintapesäkkeinä jatkuvasti kaupallistuvassa jalkapallon maailmassa. Yksi huomionarvoinen seikka joukkueen kotipeleissä onkin, ettei ottelutapahtumaa ole kyllästetty äänimainoksilla. Seuran yhteistyökumppanien kanssa toki yhteistä markkinointia tehdään, mutta tietyillä reunaehdoilla. Esimerkiksi mikäli joukkueen kannattajat haluavat levittää omaa kannatusrekvisiittaa mainosaitojen päälle, mainostajien on tehtävä tilaa kannattajilleen. Kannattajat nimittäin omistavat seuransa.
Sveitsiläisvalmentaja tehnyt mahtavaa työtä
Palataan pienen pohjustuksen jälkeen takaisin pelillisiin asioihin ja elokuuhun 2021. Union on pelannut Saksan korkeimmalla sarjatasolla Bundesliigassa kaksi edellistä kautta. Sarjakausi 2021/22 potkaistiin käyntiin viikonloppuna, kun Union isännöi kotistadionillaan Lukas Hradeckyn ja Joel Pohjanpalon edustamaa Bayer Leverkusenia. Leverkusen hallitsi pelitapahtumia, mutta Union onnistui ryöväämään lääketehtaan joukkueelta pisteen 1-1 -tasapelillä. Unionin ainoasta maalista vastasi kesän suurhankinta Taiwo Awoniyi ottelun seitsemännellä peliminuutilla.
Berliiniläisten päävalmentajana toimii sveitsiläinen Urs Fischer. Zürichissä syntynyt 55-vuotias ex-toppari hankki kannuksensa Sveitsin suurseura FC Baselissa, ennen siirtymistään kaudelle 2018/19 Unionin peräsimeen.
Fischer on lyhyessä ajassa jättänyt lähtemättömän jälkensä kulttiseuran historiaan. Ensimmäisellä päävalmentajakaudellaan Berliinissä Fischer johdatti joukkonsa kaikkien yllätykseksi 2. Bundesliigassa kolmanneksi ja joukkue eteni nousukarsintoihin Vfb Stuttgartia vastaan. Kaksiosaisen nousukarsinnan ensimmäinen osaottelu pelattiin Stuttgartin Mercedes-Benz Arenalla liki 60.000 silmäparin edessä. Union haki avausosaottelusta 2-2- tasapelin ja kun loppuunmyydyllä
Stadion An der Alten Förstereillä pelattiin 0-0, nousivat berliiniläiset seurahistoriansa ensimmäistä kertaa Bundesliigaan.
Joukkueen debyyttikausi Bundesliigassa sujui alhaisista ennakko-odotuksista huolimatta hienosti ja Union sijoittui sarjassa sijalle 11. Viime kaudella Fischerin miehistö paransi entisestään ja päätti kauden seitsemänteen sijaan. Sarjasijoitus palautti Unionin eurokentille 20 vuoden odotuksen päätteeksi. Union aloittaa euroseikkailunsa suoraan Konferenssiliigan playoff-kierrokselta.
Pallottomana Fischerin luotsaama Union Berlin ryhmittyy kentälle muotoon 3-1-4-2 ja pallottomana muodostelma kääntyy numeraalisesti muotoon 5-3-2. Joukkue ei toteuta koko kentän prässiä pallottomana, vaan se kyttää oikeita hetkiä, jolloin pallolliselle pelaajalle isketään kova paine. Joukkueen suurin vahvuus on erikoistilanteet: viime kauden 50 maalistaan Union teki peräti 17 erikoistilanteista.
Vahva materiaali
Kuten sanottu, Bundesliigan mittapuulla Union on taloudellisilta resursseiltaan sarjan häntäpäässä, mutta vertailu KuPS:n ja Unionin pelaajamateriaalin kesken on epäreilu.
Joukkueen ykköstorjujan paikan nappasi viime kaudella Augsburgista kauden alla joukkueen mukaan tullut Andreas Luthe. Nyt 34-vuotias konkarivahti sai viime kaudelle kirittäjäkseen Liverpool-laina Loris Kariuksen, mutta Luthe piti itsepintaisesti kiinni ykkösvahdin paikasta pelaten 31 Bundesliiga-kamppailussa viisi nollapeliä. Luthe aloitti myös tämän kauden sarja-avauksessa tolppien välissä, mutta kirittäjä on jälleen kova. 29-vuotias Frederik Rönnow kirittää Tanskan maajoukkueessa Kasper Schmeichelia ja janoaa varmasti vastuuta myös Unionissa. Rönnow siirtyi tälle kaudelle Unioniin Eintracht Frankfurtista.
Keskuspuolustus on eittämättä joukkueen laadukkain osa-alue yhdessä maalivahtien kanssa. Marvin Friedrichillä on kokemusta Saksan maajoukkueesta ja myös Robin Knoche on ollut maajoukkueen ringissä mukana. Kolmella topparilla pelatessaan Unionin topparitrion täydentänee PSV Eindhovenista lainalle tullut Saksan juniorimaajoukkueet läpi kolunnut Timo Baumgartl. Baumgartl siirtyi Eindhoveniin kesällä 2019 Vfb Stuttgartista 10 miljoonan euron siirtosummalla. Peliaikaa kyttäävät myös HSV:sta siirtynyt Rick van Drongelen ja Greuther Fürthistä tullut Paul Jaeckel.
Oikeana wing-backina asemansa on sementoinut joukkueen itävaltalaiskapteeni Christopher Trimmel. Trimmel on palvellut Unionia jo kaudesta 2014 lähtien ja sitä myöten itseoikeutettu kapteeni. Trimmel oli myös viime kaudella Bundesliigassa sarjan aktiivisin keskittäjä.
Vasemmalla wing-backin tontista kilpailevat koviten Nico Gießelmann, sekä uusi hankinta Tymoteusz Puchacz. Lech Poznanista kesällä 2,5 miljoonalla eurolla siirtynyt Puchaz pelasi Puolan maajoukkueessa jokaisessa kesän EM-kisojen ottelussa.
Keskikentän pohjalla tärkeässä roolissa on FC Augsburgista siirtynyt Rani Khedira. Keskikentältä joukkue myös koki ison menetyksen, kun edelliset kaksi kautta Unionia edustaneen Robert Andrichin siirrosta Bayer Leverkuseniin tiedotettiin muutama päivä sitten. Keskikentällä paljon vartijoina tulevat olemaan myös tanskalainen Marcus Ingvartsen, jolta odotetaan tällä kaudella läpimurtoa Bundesliigassa, sekä yli 60-maaottelua Japanin paidassa urakoinut Hannoverista siirtynyt Genki Haraguchi. Keskikentällä pitkän kauden aikana vastuuta saavat varmasti myös kaksikko Grischa Prömmel–Levin Öztunali. Heistä viimeisin on köpenickiläisille uusi tuttavuus, sillä edelliset viisi kautta Saksan entinen juniorimaajoukkuetähti vietti Mainzissa.
Maalinteon suurin vastuu kasautuu kokeneelle bundesliigajyrä Max Kruselle. 33-vuotias Saksan maajoukkueessakin pelannut Kruse viihtyy parhaiten piilokärjen tai valeysin roolissa. Bundesliigaa Kruse on tahkonnut jo liki 300 ottelua, joissa maaleja on syntynyt 85 ja maaliin johtaneita syöttöjä 74. Parhaalla Bundesliigasesongillaan 2016/17 Kruse takoi 15 maalia Werder Bremenin paidassa. Viime kaudella Kruse oli joukkueensa paras maalintekijä 11 bundesliigaosumallaan. Vielä viime kaudella Kruse sai erinomaista tulitukea Bayer Leverkusenista lainalla pelanneesta Joel Pohjanpalosta. Jolle iski viime kaudella Unionille kuusi maalia Bundesliigassa, mutta hänen lainansa Berliinissä päättyi viime kauteen.
Union yllätti kesän siirtomarkkinoilla hankkimalla viime kaudella lainalla pelanneen hyökkääjä Taiwo Awoniyin omakseen Liverpoolista. Union pulitti Awoniyista Liverpoolille 6,5 miljoonaa euroa, mikä tekee Awoniyista seuran kautta aikain kalleimmaksi hankinnaksi. Awoniyin siirto ennätyssummalla on herättänyt ihmetystä, sillä viime kaudella viisi maalia Bundesliigassa tehnyt Awoniyi ei vaikuta kaikkein kliinisimmältä viimeistelijältä. Poikkeuksellisen nopea ja vahvarakenteinen nigerialaishyökkääjä pääsee kuitenkin hyvin maalipaikoille ja uhkapelin onnistuessa Unionilla saattaa olla käsissään jokerikortti, joka nostaa berliiniläiset jälleen Bundesliigan top-10 -sijoille.
”Meidän on oltava KuPS!”
Kuopion Palloseuran leirissä torstain euro-otteluun valmistautumiseen ei ole ollut liikaa aikaa. Joukkue kotiutui Kuopioon Kazakstanista perjantaiaamuna, jonka jälkeen joukkueen keskittyminen oli laadukkaassa palautumisessa ennen sunnuntaina pelattua Veikkausliigan kotiottelua KTP:a vastaan.
Ottelupaikkakunnalle Helsinkiin KuPS matkusti keskiviikkona ja joukkue otti tuntumaan Olympiastadionin huippukuntoiseen nurmeen keskiviikkoiltana. Keskiviikkoillan viimeistelytreeneissä joukkue punoi vielä viimeisiä juoniaan Union-otteluun.
KuPS:n päävalmentaja Simo Valakari mehustelee tulevaa otteluparia. Hänen mukaansa kuopiolaisilla on ottelussa vain ja ainoastaan voitettavaa.
”Tämä on iso peli ja ottelupari molemmille joukkueille. Union on odottanut kauan paluuta eurokentille, ja me taas olemme tehneet suurimman työmme edellisillä kierroksilla. Nyt pelaajat ja fanimme saavat nauttia mahdollisuudesta pelata ja taistella lohkovaiheen paikasta. En voisi kuvitella parempaa tilannetta, olemme hyvässä vireessä ja pääsemme pelaamaan vahvaa, sekä todella laadukasta joukkuetta vastaan tällaisten panosten pelissä. Meillä ei ole mitään muuta, kuin voitettavaa tässä otteluparissa”, Valakari tunnelmoi.
Kun Valakarilta kysyy viikon takaisesta FC Astana-vierasottelusta, päävalmentajan kasvoille leviää mairea hymy.
”Emme epäilleet missään vaiheessa, ettemmekö pystyisi voittamaan Astanaa – se kävi selväksi jo ensimmäisen osaottelun ensihetkistä. Europeleissä tapahtuu aina uskomattomia asioita ja siksi nämä ovat niin erityislaatuisia tapahtumia kaikille”, päävalmentaja hehkuttaa.
Union Berliniä Valakari kehuu monipuolisena ja äärimmäisen laadukkaana joukkueena.
”Pelaamme hyvin dynaamista ja organisoitua vastustajaa vastaan. He pystyvät puolustamaan puolikorkeassa tai matalassa blokissa, mutta he voivat myös prässätä korkealta. Hyökkäyspelaamisessa heillä on eri variaatioita ja pelaajamateriaali taipuu moneen erilaiseen pelisuunnitelmaan. Vastahyökkäyksissä he ovat ehkä kaikista vaarallisimmillaan, sillä joukkueessa on nopeutta ja taitoa tehdä oikeita ratkaisuja hyökkäyskolmanneksella”, Valakari arvioi.
Vaikka kuopiolaisille ei ole ennakkospekuloinneissa jätetty kovinkaan suuria mahdollisuuksia jatkoon pääsemiseksi, Valakarin miehistö ei aio peruutella berliiniläisiäkään vastaan.
”Sanoin pelaajilleni ottelupäivää edeltävässä palaverissa, että sille on syynsä, miksi olemme voittaneet tällä kaudella jo yhden pokaalin, taistelemme Veikkausliigan voitosta ja nyt lohkovaiheen paikasta. Olemme olleet kentällä rohkeita ja luoneet oman tapamme pelata, haluamme kontrolloida pelitapahtumia pallon kanssa. Unionia vastaan mikään ei muutu. Jos haluamme saada hyvän tuloksen, tulee se omien vahvuuksiemme kautta. Tietenkin jokaiseen otteluun luomme erillisen pelisuunnitelman vastustaja huomioiden, mutta ratkaiseva asia kentällä on, että meidän on oltava KuPS!” Valakari päättää.
UEFA Europa Conference League / Playoff-kierros: 1. osaottelu KuPS – 1. FC Union Berlin Helsingin Olympiastadionilla torstaina 19.8.2021 kello 19.00.
