KUOPION PALLOSEURA HISTORIA
Kuopion Palloseuran historiaa (1923-2024)
Kuusitoista herrasmiestä kokoontui maaliskuussa 1923 kokoukseen Kuopion Seurahuoneelle. Heidän tavoitteenaan oli perustaa Kuopioon jalkapalloseura.
Valmistava kokous pidettiin 7.3. Varatuomari Lauri Backman toimi kokouksen puheenjohtajana ja luutnantti Väinö Miettinen sihteerinä. Muut osallistujat olivat Tuomo Heikura, Sulo Honka, O.Kauhanen, Kalle Laakkonen, N.Luukkonen, Mikko Miettinen, Artturi Niemi, Ilmari Pohjanpalo, Yrjö Pykäläinen, Ali Rautakorpi, A.Roos, Veikko Snellman (Savojärvi), Niilo Solmu ja E.Toivanen.
Seuran perustamiskokous pidettiin 16.3. Paikalla oli 25 henkilöä, joista varatuomari Lauri Backman valittiin kokouksen puheenjohtajaksi. Konttoristi Aarne Hirvonen toimi sihteerinä. Seuran ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ali Rautakorpi, varapuheenjohtajaksi Kalle Laakkonen, sihteeriksi Aarne Hirvonen sekä muiksi jäseniksi Lauri Backman, O.Kauhanen, Artturi Niemi ja Ilmari Pohjanpalo.
Seuran nimeksi tuli Kuopion Palloseura (KPS) ja seura hyväksyttiin Suomen Palloliiton jäseneksi 28.6.1923.
Jalkapallosta tärkein laji
Kuopion Palloseuran toiminta-alueeksi kaavailtiin alusta alkaen ensisijaisesti jalkapalloa, vaikka muitakin palloilulajeja suunniteltiin sisällytettäväksi seuran toimintaan. Perustavassa kokouksessa valittiin erikseen jalkapallo-, pesäpallo-, verkkopallo- ja jääpallojaosto. Alkuvuosina KuPS pelasi jalkapallossa enimmäkseen ystävyysotteluita Kuopion ja lähikaupunkien seuroja vastaan. KuPS menestyi näissä kamppailuissa hyvin. Kuopion jalkapalloilu teki selvän läpimurron kesällä 1930. Tätä kuvaa hyvin lehdistön kirjoittelu: ”Nyt ottelun jälkeen voimme todeta, että kuopiolainen palloilu elää nyt voimakasta nousukauttaan”.
Väreiksi keltainen ja musta
Vuonna 1935 päätettiin muuttaa seuran peliasua. KuPS oli pelannut siihen saakka musta-vihreissä raitapaidoissa ja valkoisissa housuissa.
Eri värivaihtoehtojen jälkeen päädyttiin Savon väreihin: keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Myös seuran käyttämä nimilyhenne muuttui KPS:sta nykyiseen muotoonsa KuPS. KuPS pelasi mestaruussarjassa 1948, muttei pystynyt säilyttämään sarjapaikkaansa ja putosi Suomensarjaan. Silti saman vuoden syksyllä KuPS kukisti viimeisessä ottelussa TPV:n ja nousi takaisin mestaruussarjaan kaudeksi 1949.
Ensimmäinen mestaruus 1956
Keväällä 1954 oli ensimmäistä kertaa kaksi kuopiolaista joukkuetta mestaruussarjassa: KuPS ja KPT. Vuosi 1956 oli menestys KuPS:lle: edustusjoukkue voitti kultaa ja A-nuoret hopeaa. Menestyksen vuosikymmen päättyi neljänteen sijaan. Osa vanhoista mestareista lopetteli ja nuoria kokeiltiin joukkueeseen. Jo 1960 lehdet kirjoittelivat: ”KuPS matkalla Suomensarjaan? KuPS pelastautumassa?”
KuPS palasi sarjan huipulle 1964. Sarjapelit kulkivat hyvin, vaikka maalinteossa olikin vaikeuksia. KuPS saavutti hopeaa 1964 ja voitti kolmannen Suomen mestaruutensa 1966. KuPS voitti legendaarisella 1970-luvulla kaksi Suomen mestaruutta (1974 ja 1976) sekä saavutti kolme hopeaa. Menestyksekäs aikakausi sai aikaan savolaisyleisössä lausahduksen ”Hoppee on häppee”.
Vaikeat vuodet ja pohjakosketus
1980-luvulla pelillinen menestys jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Taistelu Kuopion herruudesta oli äärimmillään ja kaudella 1982 peräti kolme kuopiolaisjoukkuetta pelasi Mestaruussarjassa (KuPS, KPT, Elo). Menestyksen vuodet olivat kuitenkin Kuopiossa takanapäin.
1990-luvulla KuPS joutui ensimmäistä kertaa taistelemaan olemassaolostaan. Taistelu Kuopion herruudesta oli ajanut Keltamustan taloudelliseen ahdinkoon ja 44:n peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen KuPS:n tie vei kaudeksi 1993 Ykköseen.
Yhden Ykkösen kauden jälkeen KuPS nousi nopeasti takaisin pääsarjaan, mutta vain yhden kauden ajaksi. Korpivaelluksen pohjakosketus koettiin syksyllä 1997, kun KuPS pullahti kauden päätteeksi Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle Kakkoseen. Visiitti Kakkoseen oli lyhytaikainen ja kaudella 1999 KuPS pelasi jälleen Ykkösessä.
Kuopion Palloseuran jalkapallotoiminta yhtiöitettiin 1990-luvun lopussa. Ajatus osakeyhtiön perustamisesta oli herännyt kesällä 1998 ja ajatus konkretisoitui 12. joulukuuta 1998, jolloin KuPS Oy näki päivänvalon. Uusi yhtiö ryhtyi hoitamaan seuran edustusjoukkueen jalkapallotoimintaa ja tavoitteeksi asetettiin nousu takaisin liigatasolle ja jalkapallon nostaminen jälleen kaupungin ykköslajiksi. Pankkiiri Ari Lahti oli avainasemassa uutta osakeyhtiötä perustettaessa.
Paluu pääsarjaan tapahtui kauden 2000 päätteeksi. KuPS keikkui 2000-luvun alun hissijoukkueena, joka taisteli pääsääntöisesti Veikkausliigassa putoamista vastaan.
Uuteen loistoon 2010-luvulla
Lahden rooli korostui entisestään joulukuussa 2006, jolloin hän otti vastaan osakeyhtiön puheenjohtajuuden. Seuran toimintaa on kehitetty entistäkin päämäärätietoisemmin Lahden johdolla sarjakaudesta 2007 lähtien.
Seuran uusi kulta-aika koitti 2010-luvulla. Kaudella 2010 KuPS palasi jälleen mitalikantaan, kun kaikkien yllätykseksi kuopiolaisten kaulaan pujotettiin kauden päätteeksi hopeiset mitalit. Kaudella 2017 KuPS nousi jälleen hopealle ja vuotta myöhemmin kausi päättyi pronssiin.
43 vuoden odotus päättyi 19. päivä lokakuuta 2019, kun KuPS juhli Suomen Mestaruutta voittamalla sarjan päätösottelussa Turun FC Interin.
Kaudella 2020 mitalisuora jatkui – KuPS oli kauden päätteeksi Veikkausliigan kolmas. Kausilla 2021 ja 2022 KuPS:n joukkueen kaulaan pujotettiin jälleen Veikkausliigan hopeiset mitalit. Kauden 2023 tilinpäätös on luettavissatäältä
Maratontaulukon neljäs
KuPS on yksi Suomen menestyksekkäimpiä jalkapalloseuroja. 68 kautta pääsarjassa, seitsemän mestaruutta, kolmetoista hopeaa ja kolme pronssia oikeuttavat kaikkien aikojen maratontaulukossa neljänteen sijaan.
KuPS on pelannut 44 peräkkäistä kautta pääsarjassa (1949 – 1992). Tämä oli pitkään ennätys suomalaisessa jalkapallossa, HJK otti ennätyksen haltuunsa 2008 pelattuaan 45:nnen peräkkäisen pääsarjakautensa.
Kausi 2020 päättyi Veikkausliigassa pronssimitalijuhliin. Kuopion Palloseura saavutti 2020 myös seurahistoriansa ensimmäisen mitalin naisten jalkapalloilussa: KuPS sijoittui Subway Kansallisessa Liigassa kolmanneksi saavuttaen pronssimitalin. Veikkausliigan mitaliketju on jatkunut kolmella peräkkäisellä hopeamitalilla 2021, 2022 ja juhlavuonna 2023. Upea pelikausi 2024 päättyi seurahistorian seitsemänteen Suomen mestaruuteen.
Naiset Keltamustaan
Kuopiolaisessa jalkapalloilussa alkoi uusi aikakausi 2019, jolloin naisten liigajalkapallo siirtyi Kuopion Palloseura Oy:n alaisuuteen.
Ensin Kuopion Mimmi-Futis ja sen jälkeen Pallokissat ovat toimineet Kuopiossa naisten huippujalkapalloilun menestyksekkäinä edelläkävijöinä ja talvella 2018-19 KuPS Oy ryhtyi jatkamaan Pallokissojen toteuttamaa liigatoimintaa.
Uusi KuPS-joukkue pelasi ensimmäisen naisten liigakautensa 2019 sijoittuen viidenneksi ja toisella liigakaudellaan 2020 joukkue ylsi pronssille. Tyttöjen junioritoiminta siirtyi syksyllä 2020 Pallokissoista KuPS ry:n alaisuuteen. KuPS-joukkue nousi nopeassa tahdissa valtakunnan ykköseksi valloittaen kolme peräkkäistä liigamestaruutta 2021, 2022 sekä 2023 voittaen tuolloin myös naisten Suomen Cupin ensimmäistä kertaa. Joukkueen kuudes toimintavuosi 2024 päättyi liigan kakkossijaan ja hopeamitaleihin.
KuPS haluaa toimia isona esimerkkinä ja johtavana suunnannäyttäjänä jalkapalloilua koskevassa tasa-arvoistumiskehityksessä ja määrätietoisen työn tekemistä jatketaan seuran satavuotiaita perinteitä kunnioittaen. Banzai !
Saavutukset
SM-sarja ja Veikkausliiga:
Suomen mestaruus:
1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019, 2024
SM-hopeaa:
1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023
SM-pronssia: 1953, 2018, 2020
Cup-mestaruus: 1968, 1989, 2021, 2022, 2024
Cup-hopea: 2011, 2012, 2013
Liigacupin voitto: 2006
Seuran ja stadionin uusi yleisöennätys: 8543 Veikkausliigan ottelussa KuPS – HJK 19.10.2024
Subway Kansallinen Liiga:
Suomen mestaruus: 2021, 2022, 2023
SM-hopeaa 2024
SM-pronssia: 2020
Suomen Cupin voittaja 2023
